Siirtymä kiertotalouteen on väistämätöntä ja välttämätöntä. Itseasiassa siirtymä on jo käynnissä. Mitä kiertotalous sitten tarkoittaa ja mikä tulee muuttumaan?
Sitran mukaan kiertotalous tarkoittaa sitä, että omistajuus tulee muuttumaan ja kulutus perustuu omistamisen sijaan jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Tuotteen elinkaaren lopussa materiaaleja ei tuhota, vaan niistä tulee raaka-ainetta uusille tuotteille. Euroopan parlamentin mukaan kiertotalous on vastakohta lineaarisen talouden mallille, jossa tuote valmistetaan, kulutetaan ja heitetään pois (ja yleisesti suhteellisen nopeasti). Kiertotalous on siis talousmalli, jossa tuotteet valmistetaan niin, että ne kestävät, eivät vanhene nopeasti ja ovat lopuksi kierrätettävissä. Tätä on helppo soveltaa ajatuksissaan käytäntöön esimerkiksi vaateteollisuuden kautta. Katoaako muoti vai tuleeko kestävästä muodikasta ja ohikiitävät muotivirtaukset seisahtuvat (tai ainakin radikaalisti hidastuvat)? Mitä kiertotalous merkitsee sitten muilla aloilla?
Kiertotalouden perusperiaate on se, ettei jätettä synny tai sitä syntyy mahdollisimman vähän. Näin ollen kaikki kierrätettävissä oleva materiaali ja sivuvirrat tulisi hyödyntää tuotannossa. Mutta miten kiertotalous suhtautuu luonnosta otettaviin raaka-aineisiin kuten puuhun?
Metsäteollisuus kuuluu ehdottomasti biotalous -termin alle. Kyseinen termi tarkoittaa kaikkea liiketoimintaa, jonka perustana on luonnosta saatavat hyödykkeet. Biotalous ja kiertotalous eivät siis voi toimia yhdessä, vai voivatko?
Puu ja siitä valmistetut erilaiset materiaalit ovat loistava vaihtoehto muoville. Täytyy kuitenkin ymmärtää, ettei koko maailman puut riitä kaikkeen siihen, mitä olisi mielekkäämpää valmistaa puusta kuin muovista. Sahateollisuuden sivuvirtoja ja kierrätysmuovia yhdistämällä saamme aikaiseksi materiaalia, joka on varmasti niin biotalouden kuin kiertotaloudenkin kannattajan mieleen.
Kuusamon uudesta teollisuusalueesta kaavaillaan kiertotalouden periaatteella toimivaa. Haaveissa ja havainnekuvissa sinne virtaisi raakapuun ja muiden luonnosta saatavien raaka-aineiden lisäksi kiertonsa loppupäässä olevia tuotteita eli jätteitä. Mikäli kaikki sujuu suunnitellusti, teollisuusalueelta lähtee jätteiden sijaan maailmalle uutta raaka-ainetta ja jopa lopputuotteita.
Miksi sitten haaveilla ja systemaattisesti tavoitella kiertotaloutta? Koska on pakko. Raaka-ainetta on maailmassa rajallinen määrä ja useiden osalta kysyntä on ylittänyt tarjonnan jo kauan aikaa sitten. Ilmastonmuutos ja monimuotoisuuden vähentyminen ovat olleet kiertotalouteen siirtymisen suurena kannustimena ja pakotteena jo pitkään. Nykyinen maailmantilanne on kuitenkin tuonut ihan oman lisänsä seuraavaan kiertotalouden puolesta puhuvaan faktaan: Kiertotalouden avulla pystymme olemaan paljon omavaraisempia.
Marjo Kämäräinen, Hiiliviisaan biotalouden innovatioekosysteemi -hankkeen projektipäällikkö
